Ennen lopputenttejä lähdettiin reissuun pienellä poppoolla ihmettelemään maagisen kirkkaita vesiä ja vedenalaista maailmaa Similan Islandseille. Buukattiin kahden päivän reissu, johon kuului kaikki samat aktiviteetit kuin päiväreissussa, mutta sillä suurella plussalla, että jäätiin yhdelle saarista yöksi. Kaikki turistiveneet häipyivät kolmen-neljän tienoilla, jonka jälkeen koko saari oli ihan vain meille ja muutamille muille jotka olivat päättäneet viettää yönsä telttakylässä.
Lähdettiin aamukuudelta matkaan, jolloin minibussi tuli noutamaan meidät ja vei Khao Lakin lähettyville satamaan. Saatiin puljun lafkasta lainaan snorkkelit ja räpylät sekä mahamme täyteen aamupalalla. Napattiin just in case matkapahoinvointipillerit (ja taskut niitä täyteen) ettei aallokko pääsisi pilaamaan reissua. Päivä oli pilvetön ja tyyni mutta valtameriaallot heittelee vähän toisin kun Suomen vesillä.
Matkattiin ensiksi saari nro 7 lahdelmalle, jossa taisi ollakin koko reissun paras snorklaus sessio. Tutkailtiin tunteroinen veden alaista maailmaa ja nähtiinpä lopulta vielä merikilpikonnakin. Sen otuksen näkeminen oli mun toive numero yksi tuolla reissulla ja se toteutui(!!!) Jostain suunnalta se yhtäkkiä ilmestyi mun näkökenttään ja sain hetken uida sen kanssa ihan kahdestaan. Se oli todella maagista. Tämä crazy-tortoise-lady oli täyttä hymyä varmaan viikon verran eteenpäin.
Sitten suunnattiin saarelle nro 4, jolle jäätiinkin sitten loppupäiväksi. Ensin vaan köllittiin rantavedessä ja ooteltiin että päästään tsekkaamaan itsemme leirintäalueelle sisään. Reissun hintaan kuului monipuolinen lounas, joka syötiin puiden varjossa. Saatiin teltat ja siirrettiin tavarat sinne. Sitten oli vuorossa omatoiminen snorklausreissu kolmannelle saarelle. Lähdettiin kaikki 12 ylittämään syvä väylä kahden saaren välissä ja kuumoteltiin että jos sieltä tulee joku valashai (niitä kuulemma on noilla vesillä ja okei ne syö vaan planktonia, mutta silti).
Päädyttiin kuitenkin huomaamaan että kuumottavimmat eläimet näillä vesillä on muutaman sentin kokoiset meduusat, joita ei edes näe mutta niitten pistokset polttelee ja kutittelee hetken aikaa iholla. En nähnyt yhtäkään, mutta sain ainakin 4 pistosta reissun aikana. Paluumatkalla virtaus oli aika kova ja aikaa meni varmaan tuplasti menomatkaan verrattuna että päästiin rantaan vaikka räpylät olikin jalassa apuna. Saari alkoi pikkuhiljaa tyhjetä muista turisteista ja me mentiin saaren toisella puolella olevalle rannalle hengailemaan joksikin aikaa.
Päädyttiin kuitenkin huomaamaan että kuumottavimmat eläimet näillä vesillä on muutaman sentin kokoiset meduusat, joita ei edes näe mutta niitten pistokset polttelee ja kutittelee hetken aikaa iholla. En nähnyt yhtäkään, mutta sain ainakin 4 pistosta reissun aikana. Paluumatkalla virtaus oli aika kova ja aikaa meni varmaan tuplasti menomatkaan verrattuna että päästiin rantaan vaikka räpylät olikin jalassa apuna. Saari alkoi pikkuhiljaa tyhjetä muista turisteista ja me mentiin saaren toisella puolella olevalle rannalle hengailemaan joksikin aikaa.
Viiden aikaan patikoitiin näköalapaikalle katsomaan auringonlaskua joka oli ihan semi hieno. Lähdettiin kuitenkin juuri ennen kauneimman väriloiston alkua pois, koska reitti takaisin oli liukas, jyrkkä ja mutkikas eikä haluttu ihan pilkkopimeässä sitä ravata enää takaisin.
Illallistettiin saaren ravintolassa ja söin ehkä elämäni parhaan chicken&cashew nut annoksen. Oli aika levollista kun wifiä ei ollut eikä puhelinverkko kantanut saarelle asti.
Hengailtiin loppuilta vielä rannalla ja seurattiin vuoroveden nousua. Hinattiin itseämme aina ylemmäs sitä mukaa mitä lähemmäksi nousevat aallot alkoi tulla. Juteltiin siitä mikä hetki kullakin oli ollut Thaimaan vaihdon parhaimmistoa ja mitä odottamattomia juttujakin on syksyyn mahtunut. Kertailtiin reissuja ja kulutettuja koulupäiviä. Hämmästeltiin että kuinka tää aika menikään niin nopeasti. Ainahan se menee, mutta aina se tuntuu silti yllättävän. Koska oli kuudes joulukuuta, mietittiin myös että Suomessa alkaa ihan niillä hetkillä itsenäisyyspäivän vastaanotto ja toisaalta toisella puolella Thaimaata - Koh Phanganilla alkaa fullmoonpartyt joissa osa oli syksyn aikana käynyt ja osa ne missannut (niinkuin mä). Vetäydyttiin hyvissä ajoin telttakylän uumeniin unille jo joskus kymmenen jälkeen väsyneinä aktiivisesta päivästä.
(ja tässäkohtaa toisen päivän tarinat katosi bittiavaruuteen joten se ilmestyköön kuvineen jatko-osana :) )
Hengailtiin loppuilta vielä rannalla ja seurattiin vuoroveden nousua. Hinattiin itseämme aina ylemmäs sitä mukaa mitä lähemmäksi nousevat aallot alkoi tulla. Juteltiin siitä mikä hetki kullakin oli ollut Thaimaan vaihdon parhaimmistoa ja mitä odottamattomia juttujakin on syksyyn mahtunut. Kertailtiin reissuja ja kulutettuja koulupäiviä. Hämmästeltiin että kuinka tää aika menikään niin nopeasti. Ainahan se menee, mutta aina se tuntuu silti yllättävän. Koska oli kuudes joulukuuta, mietittiin myös että Suomessa alkaa ihan niillä hetkillä itsenäisyyspäivän vastaanotto ja toisaalta toisella puolella Thaimaata - Koh Phanganilla alkaa fullmoonpartyt joissa osa oli syksyn aikana käynyt ja osa ne missannut (niinkuin mä). Vetäydyttiin hyvissä ajoin telttakylän uumeniin unille jo joskus kymmenen jälkeen väsyneinä aktiivisesta päivästä.
(ja tässäkohtaa toisen päivän tarinat katosi bittiavaruuteen joten se ilmestyköön kuvineen jatko-osana :) )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti