Koitan vihdoin päästä yli pitkästä radiohiljaisuudesta ja päästä taas kiinni postailutahtiin. Jotenkin vaan tuntuu, että kuvien paljoudesta johtuen kirjoitteluun ryhtyminen on jotenkin hankalaa ja aina vaan lykkääntyy. Itseasiassa ei edes se kirjoitteleminen, vaan nimenomaan niitten kuvien läpikäynti tuottaa vaikeuksia, vaikka se onkin ihan mukavaa ja tuo hyvät muistot aina mieleen. (Tämänkin postauksen kirjoitin oikeasti jo marraskuun puolen välin jälkeen, kuva-arkiston kahlaus vain kesti)
Nyt kuitenkin palaan fiiliksiin Australiassa. Oltiin useampi päivä kyttäilty couchsurfingissa Melbournen ympäristöön suuntaavien retkeilijöiden ilmoituksia - tai oikeestaan niitten vähyyttä. Laitettiin itsekin ilmoitus että kaivattais autonvuokraukseen lisää porukkaa. Lopulta ei löydetty matkaseuraa joten päätettiin lähteä tien päälle kaksin Even kanssa. Haettiin eräänä torstai-aamuna auto vuokraamosta, heitettiin maailman ihanimmat hostimme Rachael ja Alen lentokentälle josta ne suuntas New Yorkiin ja me itse tien päälle kohti merellisiä maisemia.
Eka etappi meillä oli Torquay, josta Great Ocean Road oikeastaan vasta nimenomaan alkaa. Torquay on myös Australian surffipääkaupunki koska sen vieressä sijaitsee yksi maailman kuuluisimmista surffirannoista - Bells Beach. Kierreltiin ympäriinsä tarkastelemassa sympaattisen kyläpahasen menoa ja meininkiä, tosin hiljaista oli. Kylän rannoilla sen sijaan oli enammän kuhinaa. Surffareita ja surffikoululaisia mustina pisteinä meressä metsästämässä aaltoja. Sää oli tosi upea. Aurinko lämmitti vähäsen siniseltä taivaalta, ettei ollut liian kylmä mutta tuulenpuuskat kuitenkin pakotti pistämään pitkähihaisen päälle.
Yöpaikaksi löydettiin symppis hostelli. Itseasiassa ainoa hostelli siinä kylässä. Loput vaihtoehdot ois ollu bed&breakfasteja tai hotellintasoisia, jotka on hintatasoltaan jo huomattavasti hostellia kalliimpia. Hostellin omistaja oli kokenut reppureissaaja, reissaamisesta vain "eläköitynyt" majoittamaan matkaajia. Ja jakamaan hyviä ravintolavinkkejä (meidätkin ohjasi hyvään pubiin jossa söin tosi herkun caesarsalaatti-twistatun burgerin!! Note to self: Vois kehitellä vastaavan omassa kotikeittiössä). Hostellin konseptiin kuului parhaat patjat. Ei mitään vaahtomuovihömppää vaan rehelliset joustinpatjat. Niitä hän oli omilla reissuillaan aina osannut kaivata ja arvostaa. Nyt sitten omassa mestassaan käyttäjätutkimuksen johtopäätökset oli siirretty käytäntöön. Nukutti makeasti.
Toisen päivän aamu valkeni hostellilla ja utuisilla silmillä tapani mukaan työnsin puurot mikroon. Ja tietenkin piti sattua se niinkutsuttu puurokatastrofi. Muutama sekuntti liikaa aikaa ja kulho pursuaa yli kun jätin sen vaille valvontaa. Sittenpähän pestiin mikrovatia ja mikronseiniä huolella. Miks mulle pitää käydä just näin?? Viisi ranskalaista surffipoikaa syömässä megahienoja sämpylöitään siinä vieressä ei kyllä yhtään helpottanu mun häpeää... Ne ehti kattoa mun kaurahiutaleitakin jo säälivästi ja sitten vielä sotkut päälle. Saivatpahan viihdykettä, tästä ei oo valitettavasti kuvamateriaalia... Suunnattiin vielä tsekkaamaan kuuluisa Bells Beach pienen matkan päässä josta sitten taas jatkettiin eteenpäin.
Toisen päivän aamu valkeni hostellilla ja utuisilla silmillä tapani mukaan työnsin puurot mikroon. Ja tietenkin piti sattua se niinkutsuttu puurokatastrofi. Muutama sekuntti liikaa aikaa ja kulho pursuaa yli kun jätin sen vaille valvontaa. Sittenpähän pestiin mikrovatia ja mikronseiniä huolella. Miks mulle pitää käydä just näin?? Viisi ranskalaista surffipoikaa syömässä megahienoja sämpylöitään siinä vieressä ei kyllä yhtään helpottanu mun häpeää... Ne ehti kattoa mun kaurahiutaleitakin jo säälivästi ja sitten vielä sotkut päälle. Saivatpahan viihdykettä, tästä ei oo valitettavasti kuvamateriaalia... Suunnattiin vielä tsekkaamaan kuuluisa Bells Beach pienen matkan päässä josta sitten taas jatkettiin eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti